keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Väriliukumia

(Klo 12:39)
Eilispäivä oli parempi kuin toissapäivä. Vaikka eilen toinen polvi olikin kipeämpi kuin toissa päivänä. Tämän päivän tehtäviä: kuntopyöräily ja soitto apteekkiin.

(Klo 13:33)
Yllä mainitut tehtävät suoritettu, lisäksi laitettu pyykkiä koneeseen. Olo on vähän tyhjä, mutta onneksi ei erityisen paha. Huomenna saan Hyalgan-pistoksen toiseen polveen. Se jännittää hiukan. En pelkää piikkejä ollenkaan, mutta se huolestuttaa, että tuleeko polvi siitä kipeämmäksi. Viimeksi kun sain kortisoni-pistoksen, polvi tuli paljon kipeämmäksi kuin aikaisemmin. Se oli melkoista kipua, kaksi päivää. Yritän pitää itseni suht aktiivisena, niin henkinen vointi ei mene huonommaksi. Yritän löytää jostakin tarra-käsipainoni.

(Klo 15:54)
En löytänyt tarra-käsipainojani, mutta löysin virkkuukoukkuni. Mies tiesi missä käsipainot ovat, ja otin ne äsken esiin, miehen tultua töistä. Hyvä kun virkkuukoukut löytyivät.

Aloin virkata neulomaani polvenlämmitintä. Siihen tarvitaan kuja kuminauhalle, että se pysyy paremmin paikoillaan. En ole hyvä virkkaamisessa tai kutomisessa, mutta toisinaan tykkään tehdä jotakin hyvin helppoa. Se on rentouttavaa, ja samalla saa väriterapiaa. Rakastan monia värejä. Tässä lankakerässä on petrolinsinistä, oranssia, violettia ja kirsikan punaista/tummaa pinkkiä. Tämä lankakerä olisi täydellinen, jos pinkin sijaan olisi vihreää. En pidä kovastikaan vaaleanpunaisesta/aniliininpunaisesta (=tumma pinkki), mutta nykyisellään se menee, yhdistettynä muihin väreihin. Kun olin lapsi, äiti osti minulle usein vaaleanpunaisia vaatteita, ja inhosin sitä väriä. Paitsi ihan pienenä. Enimmäkseen rakastin sammaleen vihreää ja oliivin vihreää. Pikkutyttönä keltainen oli lempivärini. Nykyiselläänkin, jostain kumman syystä, saan äidiltä usein vaatteita, jotka ovat vaaleanpunaisia, useimmiten sävyltään sellainen vanha roosa. Viime vuosina olen alkanut lämmetä sillekin värillä. Yhdistettynä vaikka petrolin siniseen, oliivin vihreään tai muuhun, se on ihan kiva, pienissä määrin. Se on joku juttu mun ja äidin välillä. :) Ostin äidille joululahjaksi kylpypyyhkeen, joka on väriltään sellainen vanha roosa.

Kuuntelin tuossa aikaisemmin, puuhatessani, Deep Forestia. Se on ihan värikästä, pehmeää ja lämmintä musiikkia. Modernisoitua maailmanmusiikkia tms. Laulua ja soitantaa mm. Afrikasta ja Etelä-Amerikasta yhdistyneenä synasoundeihin. Sillekin on päivänsä ja hetkensä. Tässä eräs lempibiisini Deep Forestilta, Media Luna. Vähän seesteisempi ja melankolisempi mitä yhtyeen musiikki yleensä.


Mies vaikuttaa vähän stressaantuneelta, enkä kyllä ihmettele. Raskas työpäivä taas. Mä aion vielä hoitaa tiskit, viedä pyykit kuivaushuoneeseen ja viedä roskat. Mielestäni olen viettänyt tämän päivän ihan hyvin, ainakin tähän asti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti