(klo 14:20) Olisi kerrassaan houkuttelevaa tuoda päiväkirjassaan(kin) ilmi vain niitä mairittelevampia puolia itsestään. Mutta ei se silloin olisi aitoa, ehjää ja kokonaista. En pidä ns. huonoista puolistani, joista yksi on tuo kateus ja katkeruus ihmisiä kohtaan, joilla on hyvä itsetunto (luultavasti) rakastavien vanhempiensa ansiosta. Voisinkin joskus keskittyä kuvailemaan kaikkia huonoja puoliani, kunhan jaksan. Huonoista puolistani minun onkin helpompaa kirjoittaa kuin joistain oletettavasti hyvistä puolistani. Ja miksi katson ansaitsevani itselleni paremman itsetunnon? En osaa sanoa muuta syytä kuin sen, että huono itsetuntoni tuntuu vaikuttaneen ikävällä tavalla niin moneen asiaan elämässäni, eikä loppua näy...
Ollaan miehen kanssa katsottu tällaista aivan iki-ihanaa dokumentti-sarjaa, Stephen Hawking: The Story of Everything. Se on äärettömän kaunis ja avartava, vangitseva. Laittaa todellakin mittasuhteet ja arvot järjestykseen.
Olipa tänäänkin taas vaikeaa päästä ylös sängystä. No, kaipa tämäkin päivä tästä vielä käynnistyy.
(Klo 18:10) Tämä on ollut ihan hyvä viikonloppu. Olen saanut jumpattuakin. Viimeisen parin viikon aikana on välillä jäänyt jumppa väliin, kun on väsyttänyt niin. Voisin vielä entisestään vähentää tuota yölääkitystä, kun ei töihinkään tartte nyt mennä. Ei olisi sitten niin vaikeaa tuo herääminen, eikä päivät jäisi sen takia näin lyhyiksi ja tokkuraisiksi. Meillä on ollut miehen kanssa kiehtovia keskusteluja tänään(kin) kaiken puuhastelun lomassa. Tieteestä, uskonnosta, ihmisestä, kosmoksesta. Voimaannuttavia keskusteluja.
(Klo 20:50) Mä olen tuntenut tänään ihan liikuttunutta kiitollisuutta siitä, että huomenna ei tartte mennä töihin. Eikä koko viikkona.
Cult: White
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti