Päivä ei alkanut hyvin. Nukuin vähän pommiin. Herätessä oli pää niin kipeä, ettei huvittanut heti nousta sängystä, vaan torkahdin vielä toviksi. No, myöhästyin töistä onneksi vain 15 minuuttia. Pääkipu kuitenkin masensi ja ärsytti. Ajattelin, että tuleekohan tästä työpäivästä nyt mitään. Otin heti töihin saavuttuani särkylääkkeen, ja tunnin kuluessa se alkoikin vaikuttaa! Lopulta pääkipu katosi kokonaan, ja on myös pysynyt poissa! Hurraa! Loppupäivä sujui muutenkin ihan kohtuullisen hyvin.
Kävin äsken lukemassa erään naisen päiväkirjaa, pitkästä aikaa. Hänelläkin on masennus, ja lisäksi on ollut ihan kaikenlaisia vaikeuksia, mitä vain kuvitella saattaa. Hitsi kun tuli hyvä olo, kun luin, miten hyvää hänelle nykyään kuuluu. Masennus ei sikäli katoa noin vain hokkus pokkus pois, vaikka elämässä alkaisikin mennä hyvin, mutta ihanaa, että hän on ollut nyt onnellinen. Tuli hyvä olo siitä, vaikken häntä siis sikäli yhtään tunnekaan. Upeaa, että noinkin aina välillä käy. Ja niinhän sitä välillä käy. Minullekin on käynyt. Hyvin.
Odotan kovasti lomaa. Suunnittelen sitä, haaveilen siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti