Tämäkin päivä on mennyt ihan hyvin. Tänäänkin poljin kuntopyörällä ja jumppasin. Mieliala on ollut ihan hyvä, vaikka alkupäivästä väsyttikin ihan huimaukseen asti.
Tosin tänään irtosi n. viikko sitten hammaslääkärin takahampaaseeni asentama iso paikka. Onneksi sain ajan hänelle sentään jo ensi maanantaiksi. Onneksi hammas ei ole ollut yhtään kipeä, vaikka siitä onkin iso pala poissa. Hammas on juurihoidettu. Toistaiseksi ainoa juurihoidettu hampaani. Saattaa olla, että edessä on nyt tämän hampaan poistaminen, ja implantin asentaminen. Tulee älyttömän kalliiksi. Pelkästään polven Hyalgan-pistoksiin kuluu tässä kuussa rahaa 150€. Ei kivaa. Yritän nyt olla säästäväinen, kun muitakin hankintoja olisi tiedossa tässä keväällä.
Olen mielestäni tsempannut ihan hyvin tämän viikon, vaikka viikko alkoikin vaikeissa ja raskaissa tunnelmissa. Minä osaan tämän homman, olen harjoitellut - yritän pitää sen mielessä. Tsemppaamisen. Pääosin kiinnitän aina huomion kaikkiin epäonnistumisiini ja puutteisiini. Kuitenkin olen selvinnyt aika monesta jutusta. Henkisestä väkivallasta. Syömishäiriöstä. Uskonnolisesta kriisistä. Itsetuhoisuudesta ja itsemurha-yrityksistä. Läheisimmän perheenjäseneni itsemurhasta. Alkoholi-riippuvuudesta. Halvaannuttavasta paniikkihäiriöstä. Seksuaalisesta väkivallasta. Työkyvyn menettämisestä. 26 kilon ylipainon laihduttamisesta pois. Jos joku muu kertoisi minulle päässeensä noista edes enimmäkseen yli, onnittelisin ja kehuisin häntä. Itseäni harvemmin. Yritän opetella.
Tämän blogini tarkoitus on paitsi auttaa minua merkitsemään asioita muistiin, ja jäsentämään ajatuksiani, ryhtymään useammin tuumasta toimeen - myöskin jakaa satunnaisten lukijoiden kanssa kaksi rakasta harrastustani, joista toinen on muotinuket ja toinen askartelu. Aion käyttää tätä päiväkirjaani välineenä omista nukeistani nauttimiseen, niiden kuvaamiseen, ja samoin erilaisten askartelu- ja käsityö-projektien toteuttamiseen ja loppuun saattamiseen. Eniten pidän Barbie-nukeista, erityisesti Dolls of the World-sarjan eksoottisista kaunottarista eri puolilta maailmaa ja eri maailman ajoilta, ja muutama vuosi sitten löysin Tonnerin nukke-neidot, joissa on sellaista luonnonmukaisempaa ajatonta kauneutta. Tonnerin ja Mattelin nukkejen lisäksi minulla on satunnaisia nukkeja eri valmistajilta, melko monen tyylisiä. Pääosin kuitenkin siis nukkenaisia, ei juurikaan lapsia tai vauvoja. Barbien poikakavereita on kertynyt jokusia kymmeniä. En ole aikoihin laskenut nukkejani. Enimmillään niitä on ollut varmaankin n. 300 kpl. Viime vuosina olen yrittänyt karsia kokoelmaani, koska tila ja raha eivät riitä niin suureen määrään, enkä ole voinut täysin nauttia niin valtavasta määrän, kun tulee säilytys-vaikeuksia eikä nukkejen kanssa ehdi viettää niin paljoa laatuaikaa kuin tahtoisi.
Tämän blogini tämän hetkisenä kuvituksena on mökillä ottamani kuva yhdestä ensimmäisistä Tonner-nukeistani: Blue Fairy, sadusta Pinokkio. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Aivan minun makuni mukainen nukke. Omaksi profiilikuvakseni valitsin Toisen Blythe-nukeistani, tämä on Friendly Freckles, jolle itse leikkasin tuon otsatukan. Hiljattain sain sähköpostia eräältä nukkeharrastajalta, joka on lupautunut tuunaamaan kaksi Blytheäni uusiksi toivomusteni mukaisiksi. Kasvomaalit aiotaan vaihtaa, jos hän nyt siis ehtii ne tehdä, jossakin vaiheessa. Olen aivan innoissani, sillä hän on todella taitava, ja makumme näyttävät käyvän pitkälti yksiin myös. Olen innoissani. Pitää lähettää hänelle vastaus pian.
Yritän vielä löytää vanhoja hammas-röngtenkuviani. Muistelisin, että jossakin minulla niitä olisi. Niistä voisi olla jotakin apua, kun tarkastelemme suuni tilannetta taas ensi maanantaina. Hammaslääkärini on aivan ihana. Mieheni suositteli häntä, ja olen nyt käynyt hänellä suunnilleen vuoden tai kahden ajan. Tällainen minun muistini on, on aina ollut, en muista tämän tarkemmin asioita yleensäkään. Se On Hankalaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti